Historia

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue rakennuksineen sijaitsee Sylvöjärven rannalla
1936 valmistunut kunnalliskotirakennus
1920- luvun lopulla valmistunut työväen asunto
1928 valmistunut makasiini
Entinen B-sairaala
1960-luvulla valmistunut vuodeosasto ja hoitajien asunnot

Mistä kaikki alkoi?
Maaliskuun 9. päivänä vuonna 1996 kokoontui yhdeksän henkilöä perustamaan organisaatiota, joka toteuttaisi Nastolan vanhainkotialueen uusiohyötykäyttöön tähtäävää suunnitelmaa. Suunnitelman luonteen vuoksi organisaatiomuodoksi valittiin yhdistystoiminta, joka tuottaisi palveluja liiketaloudellista voittoa tavoittelematta yhteiskristillisen diakoniatyön arvopohjalta.


Yhdistys sai nimekseen Manna ry, mikä kuvaa voimaa ja huolenpitoa, joka jokaiselle päivälle on varattu tehtävän suorittamista varten.

 

  • Manna ry, perustettu 6.3.1996
  • Mannakoti 1 käynnistetty 1997
  • Mannakoti 2, käynnistetty 1999
  • Tukipalvelutoiminta käynnistetty 1999
  • Mannakoti 3 käynnistetty 2002 (tuettu palveluasuminen 8 / 2018)
  • Kiveriön Kievari, käynnistetty 4/2007
  • Mannanranta avattiin 2 / 2020
  • Manna ry avasi uudelleen Mummolan Majoituksen lokakuussa 2021.

Päättyneitä toimintoja:

  • Seestan Mannakoti, perustettu 2005 - toiminta lopetettu 12/2006
  • Ryhmäperhepäivähoito Majavanpesä, käynnistetty 2007; päiväkodiksi 1.8.2007. Toiminta lopetettu 2017.
  • Kotisairaanhoito, käynnistetty 1/2008- toiminta lopetettu 2012
  • Useita päättyneitä hankkeita mm. Sammalsilta-hanke, Työtä tukipalveluista-hanke, Polut, portaat ja pitkospuut työelämään ESR-hanke, Taipale-hanke, Esteetön elinkaarikylä-hanke ym.
  • Kiveriön Kievarin toiminta on päättynyt 7 / 2020.
  • Ateriapalvelutoiminta päättyi Uudessakylässä 2021.
  • Mannakotien toiminta siirtyi palveluliiketoimintakaupan myötä MediVida Hoivalle 8 / 2021 alkaen.

 

Alueen ja rakennusten historiaa

  • Nastolan kunta osti v. 1928 Toivonojan kartanolta Kuoppalan tilan.
  • Tilalle alettiin suunnitella kunnalliskotia, koska vanha Alhaisten vaivaistalo oli käynyt ahtaaksi.
  • Ensimmäisenä alueelle valmistui jyväaitta (makasiini), työväen asunto ja karjarakennukset.
  • Kuntalaisten vastustuksen ja useiden hylättyjen valitusten jälkeen päästiin perustamaan rakennustoimikunta v. 1935.
  • Uusi kunnalliskoti valmistui 1936.
  • Kunnalliskodissa oli 40 asukaspaikkaa ja viisi sairaansijaa.
  • Hoidettavia oli kunnalliskodissa v. 1936 jo 57.
  • Kunnalliskodissa olon syyksi mainittiin mm. avioton äiti, henkisesti ja ruumiillisesti sairas, korkea ikä, koditon ja laiska.
  • Jälkeenpäin hämmästeltiin, miten kunnalliskodin paikasta oli voitu riidellä niin sitkeästi, sillä ympäristö oli todella kaunis ja maatilalla oli mahdollista työllistää kaikki pinnarit.
  • Sodan aikaan kunnalliskodin asukkaat vietiin evakkoon ja tilalle tuotiin haavoittuneita sotilaita.
  • Kunnalliskotiin asettui sotasairaalan sisätautien osasto 11, jossa oli 50 sairaansijaa. Suurimmillaan sairaalassa oli 80 sairaansijaa.
  • Tilalla työskenteli myös sotavankeja.
  • Kuoppalan suuresta tilasta jaettiin myös maatilat kuudelle Karjalasta saapuneelle evakkoperheelle.
  • Aluelle valmistui myöhemmin vielä B-sairaala rakennus 1950-luvulla, vuodeosasto ja lääkärin vastaanottotilat 1960-luvulla sekä viimeisimpänä keittiösiipi 1980- luvulla.
  • Nastolan kunta lopetti vanhainkoti ja B-sairaala toiminnan alueella vaiheittain 1990- luvulla siirtäen asukkaat kunnan keskustassa sijaitseviin yksiköihin ja terveyskeskukseen.
  • V. 1997 Manna ry käynnisti Mannakotien toiminnan (Mannakoti 1) entisissä B-sairaalan tiloissa.
  • Entisissä vanhainkodin (vuodeosaston) tiloissa toimii Mannakoti 2 ja hoitajien asuintiloissa Mannakoti 3.
  • V. 1936 valmistuneessa osassa on nykyisin toimistotiloja ja Mummolan majoitustiloja.
  • V. 2020 valmistui uusi 30 paikkainen palvelutalo Mannanranta Sylvöjärven rantamaisemaan. Mannakodit 2-3 toimivat palveluasumisen yksikköinä ja Mannanrannassa on tehostetun palveluasumisen asukkaita. MediVida Hoiva Oy vastaa Mannakotien toiminnasta 8 / 2021 alkaen.

Lähteet: Nastolan historia 3, Anneli Mäkelä 1991

              Kansallisarkisto